Uneliasta väkeä

 Viikonloppu vilahti vauhdilla ohi pentuvankilan äärellä ja vaihteeksi ihanassa aurinkoisessa syyssäässä vanhemman koirakannan kanssa ulkoillessa. Pennuilla kävi viikonlopun tiimoilla vieraita molempina päivinä, ja vieraita lykästi, pikkuväki sattui olemaan juuri silloin virkeänä ja seurustelukunnossa. Kyllä sitä sitten muina aikoina on nukuttukin taas. Kamalan väsyttävää tuo seuraelämä. 

Hessu Hassuliinihan se aloitti ja oli ensimmäinen portin reunalle kurkkija, ei kestänyt kauankaan kun siskot seurasivat esimerkkiä ja nyt sitten välillä kukin vuoronperään kiipeilee portilla ja vaatii henkilökuntaa seurustelemaan kanssaan tai mitä sitten tahtookin. Toivottavasti kukaan ei vielä lähiaikoina tuiskahda ulos vankilasta.

Viikonloppu on tuonut muassaan taas uusia asioita. Ruokapuolella ollaan sanomassa hyvästejä mokomalle mössölle, viimeisiä purkkeja viedään. Tänään tehtiin uusia kulinaristisia kokeita sitten jauhelihan, ja lisättiin ruokavalioon kuivamuona, piimä ja raejuusto, ei toki kaikkea yhdellä kertaa. Hyvin maistui. 

Puolittain kasvattajan huolimattomuutta tuli sitten aloiteltua tutustuminen perheen muihin koiriin. Tai ovathan mummit joskus päässeet pentukammariin yksitellen (ja Hipulta salaa), mutta eilen pentukammarin portti unohtui auki, ja kun tulimme koko konkkaronkka ulkoa,viipelsi koko komppania tietenkin pentuhuoneeseen. Liennytyskö lie purrut, kun enää ei Hippu pitänyt edes Kukan läsnäoloa pahana, vaikka aiemmin Kukkaa siedettiin vähiten. Aiemmin isosisko on komennettu pentulasta pois kahdella nasevalla murahduksella (joka on toiminut heti, mammakoiran auktoriteettia tyttäreensä voi vain ihailla), nyt pikku marsuista hyvin kiinnostunut Hilma on viettänyt aikaa pikkuisia tuijotellen, ja vankilan ulkopuolelta leikkiin haastaen. Kauhean kiinnostavia tuntuvat olevan. Ihan hyvä ettei se ole vielä tajunnut, että hyppy vain, ja olet ihanien pikkukoirien keskellä. Toivottavasti tämän oivaltaminen kestääkin vielä hetken. Nyt kun työssäkäyntiarki taas alkaa, saa Hippu kyllä edelleen viettää päivänsä pikkuisten kanssa suljetun oven takana, ja Hilma ja mummikoirat oven toisella puolen. 

Ollaan oltu paitsi vähän kiireisiä, myös kai vähän laiskoja videoimaan pentuja tänään. Tai aina kun olisi sopiva hetki, ne nukkuvat. Mikä sinällään alkaa jo tuntua välillä aika ihanalta, koska naperot riiviöityvät enemmän ja enemmän päivä päivältä. Eilen illalla kuvatun lyhyen videon kaltaisia hetkiä arvostaa aina enemmän 😂.